Britanniassa toteutettiin suuri 4-päiväisen työviikon kokeilu, jonka tuloksia olet saattanut lukea LinkedInistä viime päivien aikana.
Miten kokeilu toteutettiin ja mitä saatiin selville? Britanniassa 61 yritystä kokeili 4 päiväistä työviikkoa pilotin tapaan, ja 56 näistä yrityksistä päätti jatkaa 4-päiväistä työviikkoa pilotin jälkeen.
Kokeiluun osallistuneet yritykset raportoivat esimerkiksi seuraavia tuloksia:
- Työntekijöiden hyvinvointi parani merkittävästi
- Merkittävästi vähemmän sairauspoissaoloja
- Sitoutuneempi tiimi & vähemmän työntekijäpoistumaa
- Tehokkuus on pysynyt vähintään samalla tasolla ja joissakin firmoissa jopa parantunut
Miksi siis edelleen suurin osa yrityksistä tekee 5-päiväistä työviikkoa, vaikka tutkimustulokset puoltaisivat muuta?
Tiesitkö, että ainahan edes 5-viikkoinen työviikko ei ole ollut normi? Ei tarvitse mennä kuin noin 100 vuotta taaksepäin, kun 6-päiväinen työviikko oli se totuttu arjen malli. Pitäisikö meidän siis samoista syistä siirtyä takaisin 6-päiväiseen työviikkoon, kuin joista 4-päiväistä nyt vastustetaan?
Katsotaanpa, miten me TalentBeellä toteutamme dataan pohjautuvaa 4-päiväisen työviikon testausta.
Kuinka siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon, ja mitä tässä tulee huomioida?
Siirryimme TalentBee:llä 4-päiväiseen työviikkoon vuoden 2023 alusta, ja olemme nyt pilotoineet tätä mallia 2 kuukautta. Lähes kaikkien seuraamiemme mittareiden valossa tämä näyttää toimivan, ja tulemme jatkamaan tällä mallilla mitä todennäköisimmin myös pilottimme jälkeen.
Nyt paljastan omat suurimmat oppini aiheesta toimitusjohtajan näkökulmasta katsottuna!
Miten käy ihmisten palkoille? Leikataanko niitäkin 20 %, kun työaika lyhenee?
Ei. Kaikki tutkimustieto osoittaa, että ihmiset pystyvät tuottamaan saman määrän arvoa 4 työpäivässä kuin 5 työpäivässä, kun puhutaan asiantuntijatyöstä. Palkka on pysynyt siis samana meillä kaikilla myös TalentBeellä.
“Tutkimustieto osoittaa, että ihmiset pystyvät tuottamaan arvoa saman määrän 4 työpäivässä kuin 5 työpäivässä, kun puhutaan asiantuntijatyöstä.”
Tämä puolestaan saa aikaan erittäin mielenkiintoisen ajattelutavan muutoksen asiakastyöhön liittyen. Tarjoamme asiakkaillemme rekrytointi & työnantajamielikuvan kehittämisen palveluita. Näitä palveluita on totuttu ostamaan vielä jonkin verran tuntiperusteisesti. Onkin ollut erittäin mielenkiintoista käydä asiakkaiden kanssa keskustelua siitä, miksi tuntiperusteinen laskutus ei ole asiakkaille järkevintä – vaan järkevintä olisi maksaa arvosta, jonka voimme asiakkaalle luoda.
Millaisia riskejä olemme tunnistaneet 4-päiväiseen työviikkoon siirryttäessä?
1. Asiakastyytyväisyyden heikentyminen: vaikuttaako lyhyempi työaikamme jotenkin asiakkaiden kokemaan arvoon / kommunikaation laatuun? Tätä taklasimme alusta alkaen varmistamalla, että kommunikaatio asiakkaiden suuntaan on kunnossa. Asiakkaat saavat esimerkiksi joka maanantai lyhyen yhteenvedon, mitä viime viikolla tapahtui, ja mitä tällä viikolla tulee tapahtumaan. Toistaiseksi asiakkailta emme ole saaneet lainkaan huonoa palautetta tähän liittyen ja se, että emme ole perjantaisin tavoitettavissa ei ole ollut heille negatiivinen asia.
“Entäs sitten, kun kaikki ovat jo tottuneet 4-päiväisyyteen?”
2. Työtehokkuuden heikentyminen: alussa ihmiset ovat varmasti tehokkaampia ja neljästä päivästä saadaan kaikki irti. Mutta entäs sitten, kun kaikki ovat jo tottuneet 4-päiväisyyteen? Uskon, että tehokkuus toteutuu myös jatkossa, sillä työntekijät haluavat, että 4-päiväistä työviikkoa jatketaan. Tämä lisää motivaatiota ja hommia tehdään hiukan kovemmin. Isoin odotusarvo itselleni on siinä, mikä tilanne työtehon kanssa on esimerkiksi 12 kuukauden päästä.
Data vastaan tunteet – Kuinka mitata 3 kuukauden mittaisen pilotin onnistumista?
Olemme erittäin datavetoinen firma. Tämä tarkoittaa, että päätöksiä ei tehdä tunteella vaan dataan perustuen.
4-päiväinen työviikko on osoittautunut aiheeksi, josta melkein jokaisella on joku “fiilis”. Oma fiiliksemme on, että tällä mallilla olisi kiva jatkaa, ja koemme olevamme sen puitteissa hyvin tehokkaita. Toisten tahojen pelko (pelkokin on fiilis!) on se, että työtuntien vähentäminen romahduttaa kilpailukyvyn ja Suomea ei saada sillä nousuun. Ymmärrettävää.
Meillä on kuitenkin seuraavat mittarit, joita seuraamalla varmistamme, että arvioimme asiaa objektiivisesti – emme puoltavien tai vastustavien fiilisten pohjalta:
1. Työntekijöiden hyvinvointi. Monet ajattelevat, että 4-päiväinen työviikko ainoastaan lisää hyvinvointia, mutta itseasiassa se tuo potentiaalisesti joitakin uusia haasteita arkeen. Esimerkiksi se tarkoittaa entistä vahvempaa priorisointia ja vähemmän niin sanottua luppoaikaa työpäivien aikana. Joillekin tämä voi tuoda itse asiassa enemmän paineita. Tämän asian arvioimisessa on oltava täysin rehellinen.
2. Asiakastyytyväisyys. Tällä hetkellä 100 % asiakkaistamme suosittelee TalentBeen kanssa työskentelyä. Pysyykö asiakastyytyväisyys samalla tasolla, ja onko 4-päiväisellä työviikolla vaikutusta tähän?
3. Myynnin ja markkinoinnin vetäminen. Saammeko uusia asiakkaita yhä samaa vauhtia, kuin ennen pilottia?
4. Kasvu. Tietenkin mittaamme loppupeleissä sitä, jatkaako liikevaihtomme vahvaan vauhtiin lähtenyttä kasvuaan.
Jos haluat seurata, kuinka pilotti etenee – heitä minulle kontaktipyyntö LinkedInissä.
Samuli Salonen
Kirjoittaja on CEO & Co-Founder, TalentBee